Urpå

Tapahtui eräänä perjantaiyönä:

Vietettiin tässä iltaa kaverin kaa pelailun merkeissä. Päätettiin pitää tauko, ennenkuin jatketaan ja haettiin nakkarilta ruokaa.

Tultiin takas ja huomasin, että miul ei ollut kotiavaimii mukana. Olin ottanut pitkästä aikaa piilolinssit pois silmistä, kun toinen silmä oli niin ärtynyt. Siinä tulin sit puolsokeena ottaneeks väärät avaimet pöydältä, kun ne muistutti kotiavaimia. Fuufuu.

Miun kännykkä jäi myös sisälle.

Siinä pienehkössä paniikissa päätin herättää toisessa rapussa asuvan yleisavaimenhaltijan, joskos se suostuis avaamaan meille oven. Kello oli tosiaan yksi yöllä. Soitin ovikelloa muutaman kerran. Kyllä se siellä oli, muttei avannu. En kyl itekkää ois avannu kenellekää siihen aikaan.

Käytiin kattomassa vielä kaverin kaa, joskos ikkunasta vois kiivetä sisään, kun muistaakseni olin jättänyt sen auki. Mutta eipä ollut.

Vaihtoehtojen ollessa vähissä hankin pienten mutkien kautta itelleni majapaikan toiselta kaverilta, ensimmäinen lähti omaan kotiinsa nukkumaan. Vähän naurettiin siinä kyl ja painuttiin sit pehkuihin.

Aamulla kävin kyselemässä uudestaan yleisavainta. Odottamani nainen ei avannutkaan ovea, koska oli ilmeisesti muuttanut pois. Sen sijaan ovella oli nuori maahanmuuttajatyttö (tai näin oletan), joka oli pelännyt koko yön, eikä sen takia ollut saanut unta, koska luuli että mie oon joku mamunvihaaja. Pahoittelin kamalasti ja häivyin nolona pois.

Viimeisenä oljenkortena soitin kaverin isän puhelimella ovenavauspalveluun, ja nyt odottelen sitä viidenkymmenen euron laskua. Mutta pääsinpä sisälle.

Ystävällisin terveisin
Urpå

PS. se ikkuna oli kuitenkin auki... -_-

-
-
-
Ei hitto nauran tääl itelleni :D