Huomisaamuna ois siis siirtyminen tuonne Lahteen. Tuota päivää mie pitkään ootin ja toisaalta taas en. Halusin päästä aloittamaan ne hommat mihin halusinkin mutta en halunnut lähteä näiden palvelustovereiden luota, joiden kanssa mie oon leikkinyt sotamiestä intin ekasta päivästä alkaen. Ja tosiaan, niin paljon kuin mie vihasinkin tätä räkäistä ja syöpäistä Jääkärikomppaniaa, niin silti tätäkin paikkaa hitto vie tulee ikävä. Yhdeksän viikkoa tässä rakennuksessa on tehnyt tehtävänsä. Toki mie täällä varmasti vielä käyn sitten kun palaan takaisin Haminaan, mutta tuskinpa vietän täällä enää yhtään yötä. Mie uskon, että ihan mielelläni mie palaan sit miun kotiyksikköön Kuljetuskomppaniaan sillä Pampyöli on kotini. Sieltä mä tulin, sinne mä kuulun.
Mutta tosiaan, suurimman osan porukasta ehdin hyvästelemään nyt tässä illalla. Vielä yhdelle tärkeälle toivon ehtiväni sanoa heit ennen kuin mie lähden. Osan näen yhdeksän viikon päästä uudestaan, mutta valitettavasti joukossa oli niitäkin, joita en ainakaan intin merkeissä tuu enää tapaamaan. Haikeat fiilikset siis..
Mutta uudet tuulet puhaltaa, nyt keskityn pelkästään siihen että pääsen opettelemaan laastarin laittamista paikoilleen maastossa tai jotain sinne päin. Toiveikkaana myös odotan huomenna pääseväni lomille. Jos niin käy nii en kuitenkaan tuu zenoon. Nyt vierailen pitkästä aikaa äitin luona :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti