Vähäiset aamut alkaa vaikuttaa miun toimintaan jo selvästi ja palvelusmotivaation vähenemisen seurauksena mie oon näin inttislangimaisesti gonahtanut. Käytännössä se näkyy siinä, ettei enää kiinnosta, ei jaksa suorittaa hommia hyvin ja jättää johtamisen retuperälle. Silti kuljen vielä harmaalla alueella ja yritän paikoin vielä innostua. Meikähän siis ei ole niitä kersantin nappuloita saanut, mutta reservin arvo olis ihan kiva. Eihän tällä mitään käytännön merkitystä ole, mutta miun kunnianhimonen puoli haluaa ottaa intistä kaiken irti ja kiivetä huipulle. Keräiltiin tänään alaisilta johtaja-arviointeja ja ilmeisesti oon ollut ihan hyvä johtaja. Oon pärjänny niillä alueilla, joihin panostinkin eli esimerkillisyys, yksilön kohtaaminen ja innostavuus, vaikkakin siellä oli muutama mieltä hämmentävä sattumakin joukossa.
Uf, oon edistyny muutaman asian suhteen vaikka moni ressaakin. Miun pianon myynti on hyvällä mallilla ja sitä tullaan parin viikon päästä kattomaan, miun jonotustilanteet loasin asuntoihin on hyvä ja oon yleisesti ollu tyytyväinen itteeni. Lisäks ostin spontaanisti suunniteltua aikasemmin uuden puhelimen, kun tuli hyvä tarjous vastaan. Mutta sitten on nää mieltä latistavat valintakokeet ja viime hetken turhauttava opiskelu. Kutsut tulee näin kätevästi viikkoa ennen kokeita (y), joten lomien anominen menee kikkailuks mut onnistunee.
Lisäks on tuo omasta asunnosta poismuuttaminen aiheuttanut päänvaivaa, mutta pianon myyminen on laittanu asioit vähä paremmalle alulle. Vuokraisännälle pitää viel soittaa ja sit asiat lähtee rullaa melkei itestää.
Mutta tosiaan, aamuja jäljellä enää 24. Fucking awesome.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti