Katosin aika nopeasti seuraavalle riparille Tuosaan edellisen jälkeen ja fiilikset oli jotakuinkin sitä luokkaa, että ei jaksa, ei siel tuu olemaan kivaa, isosil on siel ihan hitosti enemmän hommaa ja vastuuta, leirin tavat on iha erilaisii ku zenos jne., mutta jotenkin mystisesti siel ei ollut yhtään sellasta millaista kuvittelin. Leiri oli aivan mahtava, leiriporukka sekä johtoportaan jäsenet oli ylivetoja. Mein tiimi toimi ihan mielettömän hyvin. Välillä pari asiaa alko pännimään, mut ei siitä sen enempää. Ruoka ei ollut siellä mitenkään erityisen hyvää, mutta paikkana se oli oikein kiva.
Anyway, oisin voinut jäädä sinne paljon pidemmäks aikaa. Oli iha helvetin haikee olo jo sillo leirin vikoin päivinä, mutta nyt olo on suorastaan kamala. Suuremmilti osin tähän vaikuttaa se, että satuin ihastumaan erääseen leiriläiseen fuufuu.
Haluisin vaa maata sängyssä ja vaipuu ikuiseen useen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti