Haikeat fiilikset

Huomisaamuna ois siis siirtyminen tuonne Lahteen. Tuota päivää mie pitkään ootin ja toisaalta taas en. Halusin päästä aloittamaan ne hommat mihin halusinkin mutta en halunnut lähteä näiden palvelustovereiden luota, joiden kanssa mie oon leikkinyt sotamiestä intin ekasta päivästä alkaen. Ja tosiaan, niin paljon kuin mie vihasinkin tätä räkäistä ja syöpäistä Jääkärikomppaniaa, niin silti tätäkin paikkaa hitto vie tulee ikävä. Yhdeksän viikkoa tässä rakennuksessa on tehnyt tehtävänsä. Toki mie täällä varmasti vielä käyn sitten kun palaan takaisin Haminaan, mutta tuskinpa vietän täällä enää yhtään yötä. Mie uskon, että ihan mielelläni mie palaan sit miun kotiyksikköön Kuljetuskomppaniaan sillä Pampyöli on kotini. Sieltä mä tulin, sinne mä kuulun.

Mutta tosiaan, suurimman osan porukasta ehdin hyvästelemään nyt tässä illalla. Vielä yhdelle tärkeälle toivon ehtiväni sanoa heit ennen kuin mie lähden. Osan näen yhdeksän viikon päästä uudestaan, mutta valitettavasti joukossa oli niitäkin, joita en ainakaan intin merkeissä tuu enää tapaamaan. Haikeat fiilikset siis..

Mutta uudet tuulet puhaltaa, nyt keskityn pelkästään siihen että pääsen opettelemaan laastarin laittamista paikoilleen maastossa tai jotain sinne päin. Toiveikkaana myös odotan huomenna pääseväni lomille. Jos niin käy nii en kuitenkaan tuu zenoon. Nyt vierailen pitkästä aikaa äitin luona :)

Kinkkua pukkaa

Huoh... Ohjelmassa on nyt tupien siivoomista ja mitä meiän tupa tekee? Rötvää punkilla ja pelaa pokemonia :D Meno alkaa olla aika gonahtanutta täällä päin kun AUK1 periaatteessa ohi ja loppuviikko sisältää oikeastaan vain järjestelyjä koskien AUK1 loppumista ja meiän siirtymistä komennukseen muualle.

Tosiaan, siirryn Lahteen komennukseen erikoistumaan omaan aselajiini eli lääkintään. Oon siellä sen 9 viikkoa, jonka jälkeen palaan Haminaan tuoreena lääkintäaliupseerina. Oon kuullu että meno tuolla Lahdessa vähänkään sotilaalliseen kuriin tottuneelle on hiton rentoa, joten todennäköisesti miulla alkaa mukava inttijakso. Toki siellä on sitten nää evakuoimisharjotukset yms. joten sykkimisestä en valitettavasti pääse vielä eroon. Lahtea odotellessa. Haminan (tilapäinen ) TJ 4 ;)

Toissa- ja viime viikolla meillä oli kaks leiriharjoitusta. Ensimmäinen oli neljä päivää kestävä ryhmän puolustukseen ja hyökkäykseen keskittyvä leiri. Leirillä hajotti mm. tukikohdan pystyttäminen suolle, pitkät päivät, märkä, pimeä ja kylmyys. Tuo pimeä yhdistettynä suohon oli jokseenkin mielenkiintoista kun liikkuessa yöllä ei pahemmin nähnyt eteensä niin monella se meni uimiseks. Leiri oli rankka ja moni jättikin sen kesken joko todellisista syistä tai movettaen. Itellänikin ko. ajatuksia tuli mutta jaksoin sykkiä loppuun asti. Itseasiassa leiri alkoi loppupuolella tuntua ihan mukavalta - tiiä sitä että johtuiko se väsymyksestä vai mistä. Neljän päivän mittainen rääkki huipentui sisseinä leikkimiseen eli yölliseen partion tiedustelutehtäviin sekä joukkuekoon hyökkäykseen räkäpäiden, simulaattoriliivien ja savukranaattien kera. Kassulle palattiin n. 25 pyörillä. Jotku sai paremman pyörän ja matka suju ilman ongelmia. Mie en saanut... :D Tai no rehellisesti sanoen joku oli lipastanut miun paremman pyörän ja laittanut oman paskansa tilalle. Kestin kuitenkin loppuun asti kun en ajatellut olevani tuota kusipäätä parempi jos laittaisin vahingon kiertämään.

Seuraavalla viikolla meillä oli ampumaleiri ja meno siellä oli jokseenkin samanlaista. Eli märkää, pimeää, kylmää yms. ja näiden lisäksi myös vitun ahdas majoitus t. puoljoukkueteltta ja 13 sotilasta:) Leiri oli kuitenkin rento, ei joutunut paljoa sykkimään kuin pieniä pyrähdyksiä, mutta ainainen usean tunnin sateessa odottaminen kävi fyysisen lisäksi myös henkisen hyvinvoinnin päälle. Oli kuitenkin kivaa, kun Mitja tuuras meiän movettavaa huoltopalvelualiupseeria ja kuskas meille sapuskat. Oman kaverin seura piristää kummasti :)

Jälleen kerran kinkun jälkeen loma tuntui extrahyvältä, mutta nopeastihan se taas meni. Kävin nyt vähään aikaan viimeistä kertaa nuortenillassa, kun en Lahdesta sinne enää ehdi. Tai no ehkä epävirallisille jatkoajoille tai henkilökohtaista lomaa nauttiessani kokonaan. Harmittaa kun nuorteniltailut jää väliin, mutta sentään miun lomat kestää vähän myöhempään.

Juhlistettii lauantaina Niinan täysikäisyyttä Rauhan saunalla ja kivaa oli. Niin monta kertaa taas käynyt kaupungilla viihteellä, että tuollaiset "kotibileet" tuntu vitun jepalta. Juomat tais loppuu kaikilta vähän kesken, ainakin miulta, mut kaipa nii oli ihan hyvä. Enpähän sunnuntaina tuskaillut krapulan kanssa ;)

Huoh... Masentaa nuo lomien lyhyydet. Ei oikein ehdi tekemään mitään, kaikki leviää käsiin ja rahatilanne näyttää norsunvittua. Miun kämppä on tällä hetkellä täydellisessä kaaoksessa ja sotimiselta ei oo jaksanut panostaa siisteyteen. Kavereita ei oo ehtinyt näkee ku parii kappaletta ja ahdistaa helvetisti ku ihmissuhteet muutenki on taas retuperällä. Äitii ja siskoo on tullut ikävä ja pitäis joku viikonloppu käydä näiden luon vierailemas. Lisäksi on vahvasti mielessä ne faktat että miun pitäis uus kämppä sekä opiskelupaikka hankkii viel intin aikana. Ei siinä nyt muuten sillein ongelmaa ois, mut kun tuota aikaa on todellaki nii vähän...

PRKL MIE HALUUN PIDEMMÄN LOMAN!!

Seuraava viikonloppu saattaa olla miulla kiinni, toivoisin että ei ois. En välttämättä haluais kinkkua heti edellisen perään. Mut viimestään sen jälkeen koittaa parin kuukauden viikonloppuvapaaputki.

Mut juu. Palvelusta jäljellä 248 päivää. Ei paha.