Taas yksi päivitys

Äh, vatsa halkeaa. Käytiin tuos äsken Kuisman kanssa mäkissä hetken mielijohteesta ja otettii mukaan safkaa. Täs samalla Supernaturalii kattelles roskaruoka uppos hyvin, mutta koska tänään en ollut aikasemmin syönyt ollenkaan niin vähän liiankin hyvin. Ugh.

Tänään mie törmäsin toisenlaiseen lomakriisiin. Viime viikolla mie tyyliin ressasin sitä miten miulla on liian pitkä loma, mutta nyt miulle tuli jonkinlainen paniikintapainen kun tajusin miten nopeasti tää loma menee. Viikko jo lomailtu, kahden kuukauden päästä on ylppärit, jonka jälkeen on n. 2/3 lomasta vietetty. Mutta sitten osasin taas ajatella miten paljon tätä lomaa loppujen lopuks on jäljellä joten ei siitä enää mitään.

Mutta mitäs mie oon viime päivinä puuhaillut. Perjantaina Saimaanharjulla oli rovastikunnan seurakuntien väliset salibandyottelut, joissa Joutseno otti turpaan ihan mukavasti. Verta, hikeä ja kyyneleitä tuli vuodatettua paljonkin, mutta vaikkei loistettu pisteissä niin kyl meil silti oli paras ryhmähenki ja pelifiilis. Illan saldoks jäi lukuiset rakkulat varpaissa ja jalkapohjissa, verestävä kuhmu polvessa sekä kipee alaselkä. Ainiin, ja parit vahinkonaarmut nenässä by Matti :DD Lauantaina kävin Markuksen kanssa Gemmin Glow Partyissa ja kivaahan siellä oli, mutta odotin oikeastaan paljon enemmän. Ei sinänsä eronnut normaaleista reissuista kuin hintatasoltaan ja sielt sai ostettua tällä kertaa valotikkuja. Vaaleidenen vaatteitten ois pitänyt hohtaa UV-valossa, mutta melko köyhästi efektit toteutui. Illal oli iha semijees-fiilikset, mut seuraavan päivän aamuna olo oli entistä kankeampi, ks. perjantai. Eilen mie lainasin Sannalta Hohdon, jonka meinasin tässä lähipäivinä lukea, kun en siitä vielä mitään tiedä. Kuulemma hyvä teos kutienkin. Tänään postiluukusta tippui Storm 3 (PS3), johon hieman petyin, mutta toisaalta en oottanutkaan siltä kovin paljoa. Samankaltainen peli kuin edeltäjänsä lisähahmoilla höystettynä ja kavereitten kanssa pelaillessa menee kyllä hyvin. Kämppä on edelleen pienen kaaoksen alaisena ja salikortti edelleen hukassa. Kortti tosin mennyt jo umpeen, mutta ois se ihan hyvä löytää ennenkuin uutta menee pyytämään. Lisäks tänään mie innostuin ostaa kaupasta ruissipsejä. Kiitos Sanna ♥

Oon jo pidemmän aikaa miettiny miun bloginkirjoittamista, sitä mistä se lähti ja mihin on tultu. Oon huomannut, että miun tyyli on pitkälti muuttunut jatkuvaan otteeseen ja saa nähdä milloin pääsen pysyvään rakenteeseen mitä tylsästi sitten noudatan kyllästymiseen asti. Tai sit jatkan tätä rataa kuin pokemon, jonka evoluutioasteita on rajaton määrä.

Ensimmäisissä blogiteksteissä mie raportoin hyvinkin tarkasti mitä olin tehnyt, mutta en pitkään jaksanut sitä rataa kulkea. Ensinnäkin mie huomasin sen vaan ahdistavan miuta, koska tein itsestäni liian avoimen kertomalla miun tekemistä asioista tarkasti. Kyllähän mie edelleen kerron miun blogissa mitä oon tehnyt ja mitä miulle kuuluu, jos mie koen sen kertomisen arvoiseksi, mutta samaan tapaan en oo kertonut asioista kuin ennen, kuten mitä tein minäkin viikonpäivänä ja oliko kivaa vai eikö ollut. Tästä tuli mieleen useampien ihmisten huolet siitä, että jos alkaa/on alkanut kirjoittaa blogia, niin mitä sinne kirjoittaa ja uskaltaako kirjoittaa ja kokeeko itsensä sitten haavoittuvaiseksi niissä tapauksissa siis jos kirjoittaa blogia oman elämänsä näkökulmasta (ns. päiväkirjablogi). Mutta eihän sinne tarvitse kirjoittaa sellasia asioita, jotka kokee ahdistavana kertoa julkisesti. Osa saattaa tässä vaiheessa ajatella, että mitä sinne sitten kirjoittaisi. Omasta puolestani voin sanoo sen, että mitä tahansa. On sitä paljon muutakin mistä voi kirjoittaa. Miunkin viimeaikaisimmat tekstit on sisältäny suurimmaks osaks vain kaikkee randomii, jotain turhanpäiväistä tietoo, jonka oon syystä tai toisesta taikka vain hetken mielijohteen vuoksi halunnut jakaa, joskus jotain syvällisempää ja sit vaan tällaisia yleisiä pohdintoja mitä tälläkin hetkellä kirjotan. Sinänsä harmittaa, kun tän ''blogivillityksen'' mentyä ohi moni on jättänyt kirjoittamatta tai kirjoittaa hyvin harvoin, koska miusta muiden tekstei on oikeesti kiva lukea. Vaikutti ne sitten kuinka paskalta itestään, mut toisen näkökulmast ne on kyllä jotain aivan muuta. Moni on sanonut kirjoittavansa vain itseään varten, mutta kyllä se silti kannustaa kirjoittamaan, jos tietää että blogiaan luetaan. Tällä hetkellä miun seuraamista blogeista ainoastaan muutamaa kappaletta päivitetään suht aktiivisesti, joten rohkaisen kirjoittamaan! Olisi kiva lukea enemmän :)

Hmm, nyt mie huomasin joutuneeni hieman sivuraiteille, eihän miun tuohon pitänyt ollenkaan päätyä. Mie lopetan kuitenkin sen, mistä miun piti alunperin kertoa. Jossain vaiheessa mie aloin kertomaan tekstin lopussa jotain yksittäisiä asioita, jota en saanut varsinaisen tekstin sekaan sullottua ("säläosio"), mutta niitäkään en oo vähään aikaan tehnyt, joko oon ollut vain laiska tai sit oon oppinut kirjoittamaan asiat yhtenäiseen tekstiin niin että säläosiota ei ole tarvinnut käyttää. Mie en osaa sanoo miun nykyisestä kirjotustavasta oikeastaan muuta jo mainitun lisäksi kuin että uskon itse kehittyneeni kirjoittajana. Alussa miun teksti oli kankeaa ja kuivaa, nykyään omasta mielestäni vähän vähemmän sellaista. Miullahan olikin tarkoituksena  blogia aloitellessa kirjoittamisen parantaminen yleisesti ja YO-kirjoituksia varten, ja kyllä mie voin sanoo tästä olleen hyötyä. Eikä pelkästään hyötyä, myös hauskaa tää on ollut.